Asianajajaoikeudellista kirjallisuutta on julkaistu lähinnä artikkelien muodossa. Suurin osa niistä on julkaistu Suomen Asianajajaliiton vuonna 1920 ilmestymisensä aloittaneessa Defensor Legis -aikakauskirjassa. Varhaiskauden kirjan muotoon saatetut kirjoitukset olivat vuonna 1924 julkaistu T.M. Kivimäen väitöskirja Asianajajan siviilioikeudellinen vastuu. Väitöstilasuus 25.4.1924 Helsingin yliopistolla.

 

Samana vuonna Suomen Asianajajaliitto julkaisi käännättämänsä norjalaisen Fr. Stang Lundin teoksen Asianajotoiminta.

Vuonna 1968 on julkaistu Yrjö Raevuoren teos Suomen Asianajotoiminnan vaiheita.

Asianajaja Olavi Ylängön lisensiaatintutkimus Asianajajan velvollisuuksista päämiestä kohtaan asianajotoimeksiannoissa on julkaistu vuonna 1981.

Vuonna 1988 Suomen Asianajajaliitto julkaisi Heikki Halilan tutkimuksen Suomen Asianajajaliitto yhdistyksenä.

 

Pia Letto-Vanamo on väitellyt vuonna 1989 oikeustieteen tohtoriksi tutkimuksella Suomalaisen asianajajalaitoksen synty ja varhaiskehitys.

Asianajajatutkinnon tarpeisiin on julkaistu artikkelikokoelmat: vuonna 1985 Asianajajaoikeutta ja vuonna 1994 Asianajajan työkentältä - Från Advokatens arbetsfält.

Lisäksi erillisenä on vuonna 1986 julkaistu Timo Eskon Asianajajan salassapitovelvollisuudesta ja sen rajoista erityisesti takavarikkomenettelyä silmällä pitäen.

 

Asianajajaoikeudelliset ja asianajajaeettiset kirjallisuuslähteet ovat 2000-luvun kuluessa lisääntyneet ja monipuolistuneet merkittävästi. Viimevuosien aikana on myös valmistunut kolme asianajajaoikeudellista väitöskirjaa sekä ilmestynyt kaksi muuta asianajajaoikeudellisesti merkittävää teosta ja yksi asianajajaoikeudellisiin artikkeleihin perustuva lisensiaattityö.
Asianajajaoikeudelliset jaksot etenkin prosessioikeuden perusteoksissa ovat 2000-luvun alkupuolelle tultaessa vakiintuneet, syventyneet ja täsmentyneet. Ne muodostavat nykyisin merkittävän osan asianajajaoikeuden kirjallisuuslähteistä. Oikeustieteenharjoittajien sekä tuomari- ja virkamieskunnan edustajien asianajajaoikeudellisia aineksia sisältävät kirjoitukset ovat myös lisääntyneet 2000-luvun aikana.

Vuonna 2004 ilmestyi Asianajajaliiton asianajajatutkinnon tarpeisiin artikkelikokoelma Näkökulmia asianajajaoikeuteen.

Vuonna 2009 Asianajajaliitto julkaisi professori Heikki Pihlajamäen kirjoittaman teoksen Kansan ja esivallan välissä Suomalaisen asianajajakunnan historia.


 

 

Samana vuonna ilmestyivät myös Jyrki Talan, Auri Pakarisen ja Kaisa Kytän tutkimus Asianajajien valvonta yhteissääntelynä, 2009, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 96 sekä Risto Koulun osin asianajajaoikeudellinen Sopimukset oikeudenkäynnin varalta

Seuraavana vuonna ilmestyi OTT Klaus Viitasen tutkimus Asianajajapalkkiot – kilpailu vai sääntely?, 2010.


Vuonna 2011 valmistui asianajaja Markku Fredmanin lisensiaattityö Julkisuus ja salaisuus oikeudenhoidon peruselementteinä, joka koostuu seuraavista viidestä artikkelista:

  • Kotietsintä ja takavarikko asianajotoimistossa, DL 2002 s. 69-81;
  • Oikeus luottamukselliseen asianajopalveluun Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan, Näkökulmia asianajajaoikeuteen, SAL 2004 s. 193-211;
  • Oikeusjournalismi asianajajan näkökulmasta, Journalismikritiikin vuosikirja 2005, Tiedotustutkimus 1/2005;
  • Asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuuksista valvontamenettelyssä, DL 2009 s. 228-236;
  • Asianosaisjulkisuus esitutkinnassa, Helsingin hovioikeuden julkaisussa Perus- ja ihmisoikeudet rikosprosessissa 2012.

Lisensiaattityönsä jälkeen Markku Fredman julkaisi teoksen Rikosasianajajan käsikirja, 2013, joka sisältää rikosasianajajan tehtäviin liittyviä lainsäännöksiä koskevan laajan selvityksen ohessa asianajajan rikosasioita koskeviin tehtäviin liittyvän asianajajaoikeudellisen ja -eettisen tarkastelun.

Kirjasta on julkaistu vuonna 2021 toinen tarkistettu painos.

 

Vuonna 2013 valmistui järjestyksessään kolmas asianajajaoikeudellinen väitöskirja Matti Kunnas, Asianajajan näkökulma lainkäyttöön, joka koostuu asianajan etiikkaan

päättyvän oikeusteoreettisen tutkielman lisäksi sen perustana olevasta neljästä artikkelista:

  • Jaakko Jonkan punnintamalli asianajajaoikeudessa, DL 2005 s. 1292-1313;
  • Totuus ja sen hyväksyttävyys asianajajan tiedonintressissä, DL 2006 s. 3-15;
  • Onko asianajajan näkökulma oikeuteen Alf Rossin ennusteteorian mukainen?, DL 2007 s. 756-771;
  • Ronald Dworkinin haaste asianajajille, DL 2008 s. 961-973.

Asianajaja Matti Kunnaksen väitöstilaisuus oli Turun yliopistossa 9.2.2013.


 


https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSRMAi64vq3AUkx4tcc5LV43R3g3Lz2JhuaxA&usqp=CAU

 

 

 

 

Asianajajan käsikirjan viimeinen uudistettu painos ilmestyi vuonna 2001, jonka jälkeen se oli aina vuoteen 2014 asti ainoa asianajajalain, Asianajajaliiton sääntöjen ja Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kommentaariteos. Sen sisältö vanheni vääjäämättä 2000-luvun lainsäädäntöuudistusten, Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden ja Palkkio-ohjeen uudistamisen sekä asianajotoimintaa koskevan oikeuskäytännön kehityksen seurauksena. Tämä puute korjautui Markku Ylösen kirjoittaman kommentaariteoksen Asianajajaoikeus Laki, säännöt ja tapaohjeet ilmestyessä vuonna 2014. Teokseen on talletettu hänen lähes 20-vuotiseen kokemukseensa Asianajajaliiton pääsihteerinä perustuvat laajat ja yksityiskohtaiset tietonsa Asianajajaliiton toiminnoista, säännösperustasta ja käytännöistä. Teoksesta on julkaistu uusi painos vuonna 2018 ja ruotsinkielinen laitos Advokaträtt vuonna 2021.

 

 

 

 


  

 

 

 

Vuonna 2014 tarkastettiin Lasse Juhani Lehtisen väitöskirja, Oikeusapulain mukaisen yksityisen avustajan oikeuksista ja velvollisuuksista, 2014;

Vuonna 2016 ilmestyi Heikki Kilpiän teos Asianajajan roolista 2000-luvun alun riitaprosessissa.


 

Vuonna 2017 järjestyksessään viides asianajajaoikeudellinen väitöskirja Jukka Ahtinen, Rikosasian vastaajaa avustavan asianajajan lojaalisuusvelvollisuus, 2017.

Vuonna 2018 ilmestyi Markku Fredmanin tutkimus Puolustajan rooli - Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään, joka on järjestyksessään kuudes asianajajaoikeudellinen väitöskirja Suomessa. Väitöstilaisuus Turun yliopistossa 19.5.2018.

Vuonna 2019 ilmestyi Olavi Höltän teos Asianajon taito - opas riitajuttujen hoitamiseen.

Syksyllä 2020 ilmestyi Risto Koulun tutkimus Oikeuksiin pääsyn rahoittaminen

Jani Kajalan väitöskirja Asianajajan puolustusvelvollisuus on vuodelta 2024.

 

Asko Keränen väitteli kesäkuussa 2024 väitöskirjalla Sallittu ja kielletty menettely asianajajan toiminnassa hyvän asianajajatavan valossa.

 

Asianajajaoikeuden opetus on lisääntynyt ja monipuolistunut kun Helsingin tiedekuntaan on nimitetty asianajajaoikeuden työelämäprofessori ja myös muissa yliopistoissa on asianajajia työelämäprofessoreina. Sen myötä on lisääntynyt myös asianajajaoikeudelliset opinnäytetyöt.

Julkaistuja opinnäytetöitä ovat mm. Kristiina Järvisen Asianajotoimeksiannosta irtisanoutumisen perusteet vuodelta 2010.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on hyväksytty Asianajajaoikeuden projektissa mm. Kaisa Marttisen tutkielma Menettely, julkisuus ja salassapito Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnassa.

Asianajajaliton säätiön palkitseman Henri Halilan tutkielman pohjalta laadittu artikkeli Esteellisyys modernissa asianajotoiminnassa on julkaistu Defensor Legis lehden numerossa 4/2021.

Killan aiemman kiltavanhimman, asianajaja, OTT h.c. Jukka Peltosen kirjoittama laaja artikkeli Asianajajaoikeuden ja sen lähteiden historiasta on ladattavissa tästä.